Tämä työpöytänsä ääressä tärkeitä papereita selaava valtionarkeologi vaikutti suuresti suomalaisen arkeologian kehitykseen. Hän uudisti kaivaustekniikkaa, tarkensi löytöjen luettelointia ja edisti esineiden konservointia. Kalmistokaivauksia hän teki mm. Salon Ketohaan, Lempäälän Päivääniemen ja Vesilahden Kirmukarmun rautakautisilla kohteilla. Kuka hän on?

Tämä mies oli varsinainen moniosaaja: arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä ja kirjailija. Tohtoriksi väiteltyään hän työskenteli Suomen kansallismuseon esihistoriallisen osaston johtajana, ja sai professorin arvonimen vuonna 1962. Tämä kivikaudesta kiinnostunut henkilö tutki myös rautakautisia kalmistoja, mm. Maskussa ja Valkeakoskella. Kuka hän on?

Tässä kuvassa vielä nuori opiskelija, mutta myöhemmin Muinaistieteellisen toimikunnan esihistoriallisen osaston intendentti ja professori. Hän esitti Länsi- ja Lounais-Suomesta löytyvien tarhakalmistojen perusteella teorian, jonka mukan Suomen väestö on siirtynyt Virosta ajanlaskun alun jälkeen. Teoria oli vallalla pitkään, mutta sittemmin se on hylätty. Kuka hän on?

Suomen ensimmäinen naispuolinen arkeologian professori ja ensimmäinen nainen Suomalaisessa Tiedeakatemiassa. "Rautakautisen esinetutkimuksen äiti" kaivoi lukuisia rautakauden kalmistoja niin Suomessa kuin Itä-Karjalassa. Kuka hän on?

Tätä iloista kivikauden tutkijaa pidetään etenkin kvartsiesineistön tutkimuksen uranuurtajana. Kivikautisia asuinpaikkoja kaivaessaan hän kuitenkin törmäsi myös kampakeraamisiin punamultahautoihin, esimerkiksi Kokemäen Pispassa. Kuka hän on?